Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Johanneksen evankeliumi, luku 4:

 

Jeesus ja samarialainen nainen

Kun Jeesus sai tietää fariseusten kuulleen, että hän teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes

2. - tosin Jeesus ei itse kastanut vaan hänen opetuslapsensa -

3. hän lähti Juudeasta ja meni taas Galileaan.

4. Hänen oli kuljettava Samarian kautta.

5. Niin hän tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Se on lähellä sitä maa-aluetta, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille,

6. ja siellä oli Jaakobin kaivo. Koska Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istui kaivolle. Oli noin kuudes tunti.

7. Eräs samarialainen nainen tuli ammentamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juotavaa." 

8. Hänen opetuslapsensa olivat näet menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa.

9. Samarialainen nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, voit pyytää juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Juutalaiset eivät nimittäin ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.

10. Jeesus vastasi hänelle: "Jos sinä tuntisit Jumalan lahjan ja hänet, joka sanoo sinulle: 'Anna minulle juotavaa', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." 

11. Nainen sanoi Jeesukselle: "Herra, eihän sinulla ole edes ammennusastiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sitten saisit sitä elävää vettä?

12. Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon? Hän joi siitä itse, samoin hänen poikansa ja karjansa."

13. Jeesus vastasi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, tulee uudelleen janoiseksi,

14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, sille ei ikinä tule jano. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään." 

15. Nainen sanoi: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa."

16. Jeesus sanoi hänelle: "Mene kutsumaan miehesi ja tule tänne." 

17. Nainen vastasi: "Ei minulla ole miestä." Jeesus sanoi: "Oikein puhuit sanoessasi: 'Ei minulla ole miestä.'

18. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta." 

19. Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta.

20. Meidän isämme ovat palvoneet (kumartaa - kumartaen rukoilla) Jumalaa tällä vuorella, mutta te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, missä tulee palvoa."

21. Jeesus vastasi: "Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.

22. Te palvotte sitä, mitä ette tunne. Me palvomme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastus tulee juutalaisten keskuudesta.

23. Mutta tulee aika, ja se on jo nyt, jolloin oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia palvojia Isä etsii.

 

Jumala on Henki

24. Jumala on Henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, tulee palvoa hengessä ja totuudessa." 

25. Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias tulee, hän, jota sanotaan Kristukseksi. Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken."

 

Jeesus on Messias Kristus

26. Jeesus vastasi: "Minä olen ("Minä olen" on Jumalan nimi) se, minä, joka puhun kanssasi." 

27. Samassa hänen opetuslapsensa tulivat ja ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt: "Mitä sinä hänestä tahdot?" tai "Miksi puhut hänen kanssaan?"

28. Silloin nainen jätti vesiruukkunsa, riensi kaupunkiin ja sanoi ihmisille:

29. "Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Ei kai hän vain ole Kristus?"

30. Niin ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo.

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 4:4-30)

 

4. Näiden kansojen välisen vanhan vihamielisyyden vuoksi juutalaiset välttivät Samarian kautta matkustamista. Mutta Jeesus kulki tämän alueen halki. Joka kerran kun sanotaan, että hänen "oli tehtävä" jotakin, pakottavana voimana oli hänen rakkautensa syntisiä kohtaan. Hän ei elänyt itselleen. Hän eli pelastaakseen kadotetut, Mark 8:31; Luuk 4:43.

Jeesus Sykarissa

5. Jaakob osti maapalstan Hamorin pojilta sadalla kesitalla, mutta miekkaakin oli käytetty omistussuhteiden selvittelyssä, 1 Moos 33:19; 34:27; 48:22; Joos 24:32. Nimi Sykar esiintyy Raamatussa vain tässä. Kaupunki oli luultavasti Eebalin vuoren eteläsivulla, missä nyt on Askar, Nabluksen eteläpuolella, lähellä muinaista Sikemiä.

6. "Kuudes hetki" oli juutalaisten ajanlaskun mukaan klo 12 päivällä. Siihen aikaan oli päivä kuumimmillaan eikä kaivolla yleensä ollut ketään. Naiset noutivat veden mielellään illalla, 1 Moos 24:11. Jeesuksen väsymys ilmentää hänen todellista ihmisyyttään. "Väsynyt (kopiaè)" merkitsee 'uupunut, nääntynyt'.

7. Mikä jokapäiväinen ilmiö itämailla! 1 Moos 24:13-14. Rebekka, Raakel ja Sippora ohjattiin Jumalan antamien miestensä Iisakin, Jaakobin ja Mooseksen luo, kun he tulivat kaivolle hakemaan vettä. Tämä samarialainen nainen sai kokea kaivolla elämänsä suurimman tapahtuman. Näin epätavalliseen aikaan kaivolla käyminen saattaa liittyä siihen, että hän oli tunnettu syntisyydestään. Moni seikka viittaa kuitenkin siihen, että Samariassa useat olivat samalla tavalla siveellisesti rappiolla. Sen ajan uskonnolliset opettajat eivät arvostaneet naista paljonkaan. Juutalainen ei puhunut samarialaisen, ei ainakaan samarialaisen naisen kanssa. Mutta Jeesus tahtoi voittaa tämän naisen Jumalan valtakuntaan, ja hän tiesi, että toisen ihmisen sisin saavutetaan usein pyytämällä palvelusta.

8. Rabbiinien käyttäytymissääntöjen mukaan juutalainen saastutti itsensä, jos hän söi samarialaista ruokaa. Samarialaisen leivän syöminen oli verrattavissa sianlihan syöntiin, he sanoivat. Opetuslapset olivat ilmeisesti jo voittaneet joitakin tällaisia ennakkoluuloja.

9. Nainen yllättyi siitä, että juutalainen mies alkoi puhua hänen kanssaan. Hänen hämmästyksensä ymmärtää, kun muistaa juutalaisten suhtautumisen samarialaisiin. Mutta on selvää, että hän myös kiinnostui tästä muukalaisesta. Kukaan ei jää välinpitämättömäksi Jeesuksen läheisyydessä. Nainen ymmärsi hänen olevan juutalainen. Juutalaiset taas eräässä yhteydessä väittivät Jeesusta samarialaiseksi, 8:48!

10. Emme tiedä, saiko Jeesus vettä. Jos nainen olisi ollut selvillä siitä, kuka Jeesus oli, hän ei varmasti olisi kohdellut tätä erikoislaatuisena juutalaisena. Jeesus itse on Jumalan lahja, 3:16. Niinpä juuri hän antaa sitä elävää vettä, joka kuvaa iankaikkista elämää, 17:2. Elämän saamisen ehtona oli, että nainen saisi tietää siitä ja pyytäisi sitä. Tätä lahjaa ei voi sanoin kuvailla. Siksi sitä sanotaan Jumalan »sanomattomaksi lahjaksi», 2 Kor 9:15. Jeesus sanoi vettä "eläväksi", koska se antaa elämän. Hän ei vain pidä yllä elämää, hän antaa elämän.

11. Nainen käsitti Jeesuksen hengellisen puheen aineellisesti, kuten Nikodeemuskin. Nainen ajatteli vielä kaivossa olevaa vettä. Jaakobin lähteestä ei ollut helppo saada vettä. Se on olemassa vielä nykyisinkin, ja se on yli 30 metriä syvä. Vesi nostettiin nahkaleilillä, jonka suu pidettiin auki keppien avulla. Leili laskettiin kaivoon vuohenkarvoista tehdyn köyden varassa. Vesi kannettiin sitten kotiin saviruukussa.

12. Mistään Raamatun kohdasta ei käy ilmi, että Jaakob kaivoi tämän kaivon ja käytti sitä. Mutta on jokseenkin varmaa, että ostettuaan maata Sikemistä hän rakensi sinne myös kaivon suurille karjalaumoilleen. Ja jos kaivo oli kelvannut Jaakobille, eikö se silloin olisi kyllin hyvä tälle muukalaisellekin? Samarialaiset pitivät hyvin tärkeänä sitä, että he polveutuivat Jaakobista Joosefin kautta. Nämä naisen sanat kuvastavat aivan varmasti sitä kansallistuntoa, jota samarialaiset osoittivat verratessaan itseään juutalaisiin.

13. Jeesus alkoi oikoa naisen väärinkäsityksiä. Jaakobin kaivon vesi oli samanlaista kuin muidenkin kaivojen vesi. Sillä saattoi sammuttaa janon, mutta jonkin ajan kuluttua tuli uudelleen jano. Ihmissydämen jano on hengellistä, eikä sitä voi tyydyttää aineellisilla keinoilla.

14. Jeesus itse tyydyttää kaikki ihmisen tarpeet. Verrattaessa tätä 7:37-39:n sanoihin ymmärtää, mitä Jeesus tarkoitti. Hänen antamansa elävä vesi on ihmisessä asuva Pyhä Henki. Kun ihminen saa tätä armon Henkeä, hänellä on runsaasti kaikkea, mikä täyttää sielun syvimmät tarpeet. Sellainen ihminen voi kyllä kaivata lisää, mutta hänellä on omassa sisimmässään lähde, sillä Kristus asuu hänessä.

15. Nainen alkoi käsittää Jeesuksen tarjoavan jotakin arvokasta. Mutta hänen ajatuksensa liikkuivat edelleen aineellisella tasolla. Hän ei ymmärtänyt, että Jeesus sammuttaa hengellisen janon ja vapauttaa synnin orjuudesta. Nainen ajatteli vain mukavampaa elämää, jolloin ei tarvitsisi enää kävellä Jaakobin lähteelle ammentamaan vettä.

16. Jeesus puhui sekä hänen omalletunnolleen että hänen sydämelleen. Oli välttämätöntä tarttua naisen elämän varjopuoliin. Tunnustamalla tämä saisi kokea vapautumisen. Mestari meni suoraan aiheeseen: »Mene, kutsu miehesi.»

17. Nainen ei tietänyt Jeesuksesta mitään, mutta tämä tiesi hänestä kaiken. Hän pelästyi huomatessaan Jeesuksen tuntevan hänet ja yritti antaa välttelevän vastauksen. Johannes viittaa usein tähän Jeesuksen yliluonnolliseen ihmistuntemukseen. Vrt. 1:48 ja 2:24.

18. Jeesus oli todellinen ihminen. Hän oli vapaaehtoisesti luopunut jumalallisesta täydellisyydestään. Mutta Henki oli mittaamattomana hänen yllään, 3:34. Siksi hänelle ilmoitettiin kaikki, mikä hänen tarvitsi tietää. Sen, että naisella oli ollut viisi miestä, ei välttämättä tarvitse merkitä avioliittoa näiden kaikkien kanssa. Hän seisoi paljastettuna Jeesuksen edessä omatunto heränneenä ja syyllisenä.

19. Profeetta on Jumalan puhetorvi. Jeesuksen sanoissa nainen kuuli Jumalan äänen, ja hänen silmänsä avautuivat. Voidaan ajatella, että hän yritti johtaa keskustelun pois kiusallisesta asemastaan. Mutta luultavampaa on, että sanat tulivat sydämestä hänen huomatessaan, että hänen edessään oleva mies oli paljon enemmän kuin tavallinen juutalainen. "Minä näen". Hän pani merkille Jeesuksen sanat ja ymmärsi yhä enemmän. Nyt hän tiesi hänen olevan profeetta.

20. Naisen omatunto oli herätetty, ja hän oli tietoinen henkilökohtaisesta syyllisyydestään. Hän ei ollut kuitenkaan halukas kumartumaan heti parannusta tehden Jeesuksen jalkojen juureen. Sen sijaan hän tarttui tavanomaiseen verukkeeseen - teologiseen kiistakysymykseen. "Tämä vuori" tarkoittaa Garissimia, 5 Moos 11:29; 27:12. Maanpaon jälkeen samarialaiset rakensivat sinne temppelin. Johannes Hyrkanos 1 hävitti sen vuonna 129 eKr. ja Jeesuksen aikana se oli raunioina. Nabluksessa vielä jäljellä oleva pieni samarialaisten joukko viettää edelleen pääsiäistä Garissimin vuorella, jossa temppelin rauniot ovat säilyneet. Juutalaisten ja samarialaisten välillä kiisteltiin jatkuvasti siitä, oliko oikea rukouspaikka Jerusalem vai Garissim.

21. Tämä oli naiselle aivan uutta, ja se antoi kuoliniskun hänen asenteilleen. Samalla hänelle aukeni uusi toivon ovi. Hän pohti kysymystä, "missä" pitäisi rukoilla. Jeesus vastasi kysymykseen "miten". Hän ei epäröinyt ilmaista syntiselle naiselle yhtä kaikkein suurimmista totuuksista. Hän julisti jumalanpalvelusta, joka suoritetaan hänen antamassaan Hengessä ja hänen julistamassaan totuudessa.

22. Jeesuksen juutalaisesta syntyperästä johtuu, että koko ihmiskunnan pelastus tulee juutalaisista. Usko, joka ei ole yhteydessä ilmoituksen voimavirtaan, ei voi pelastaa ketään. Juutalaisten rukouselämä oli paljon korkeammalla tasolla kuin samarialaisten. He rukoilivat sitä, jonka he tunsivat, sillä hän oli ilmoittanut itsensä heille. Samaa ei voitu sanoa samarialaisista. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että juutalaiset olisivat pelastuneet ilman muuta. Heillä vain oli todellista tietoa Jumalasta.

23. "Hengessä ja totuudessa" rukoillaan silloin, kun Kristuksen Henki asuu sydämessä ja ilmoittaa isän. Vanhan liiton hurskaat eivät puhutelleet Jumalaa Isäksi. Heidän jumalanpalveluksensa oli täynnä vertauskuvia ja pyhiä toimituksia. Mutta nyt oli tullut messiaaninen aika, ja se merkitsi uutta ilmoitusta Jumalasta, 1:18, ja uudenlaista rukousta, 16:24. "Senkaltaisia rukoilijoita" - tällä Jeesus ilmoitti, että Isän sydän kaipaa yhteyttä lapsiinsa.

24. Rukousten tulee olla sopusoinnussa Jumalan kanssa, ja hänen olemuksensa on läpikotaisin hengellinen. Ei riitä, että rukoillaan temppelissä. Sen täytyy tapahtua sydämen pyhäkössä. Vrt. 1 Kun 8:27; Jes 66:1; Miika 6:6-8; Apt 7:48.

25. Samarialaisetkin odottivat Messiasta, mutta ei ole täysin selvää, millä nimellä he häntä kutsuivat. Kuitenkin varmaa on, että he käyttivät tulevasta profeetasta nimitystä »se tuleva». Sana voidaan kääntää myös 'takaisin palaava' tai 'ennalleen saattava'.

26. Hiljaa ja ylevän arvokkaasti Jeesus lausui nämä ennenkuulumattomat ja hämmästyttävät sanat. Hän ei ollut edes opetuslapsilleen esittäytynyt näin selvästi. Tämä samarialainen nainen sai ensimmäiseksi kuulla hänen sanovan suoraan, että hän oli Messias. Ja nyt naisen hämmennys oli poissa. Hän ymmärsi seisovansa sen Vapahtajan edessä, joka oli tuleva.

27. Ennen opetuslasten tuloa Jeesus oli antanut naiselle kaiken tämän tarvitseman avun. Ei pidetty sopivana, että rabbi puhui kahden kesken naisen, kaikkein vähiten samarialaisen naisen kanssa. Opetuslapset ihmettelivät Jeesuksen menettelyä. Mutta he vaikenivat. Vaikeneminen on usein kuin lahja. He ymmärsivät Mestarinsa tietävän, mitä teki. He saivat vastaisuudessa vielä usein nähdä hänen olevan piittaamaton säädöksistä ja perinteistä, jotka eivät kirkastaneet Jumalaa ja joista ei ollut ihmisille apua.

28. Vesiastian jättäminen osoittaa naisen innostusta. Hän meni kaivolle noutamaan vettä, mutta se, mitä hän siellä koki, oli tärkeämpää kuin kaikki muu. Tavallisimmat arkiaskareetkin pantiin sivuun ainoan tarpeellisen tieltä. Hän oli löytänyt elävän veden lähteen, eikä hän voinut pitää sitä omana tietonaan.

29. Ensimmäinen asia, mitä hän oli Jeesuksesta ymmärtänyt, oli se, että tämä oli juutalainen (j. 9). Sen jälkeen hän käsitti hänen olevan profeetta (j. 19). Nyt hän uskoi hänen olevan Messias. Se, että Jeesus oli sanonut olevansa Messias, sekä kaikki muu, mitä hän oli puhunut, oli saanut naisen siitä vakuuttuneeksi. Sanan "tule" hän oli kuullut itse Jeesukselta (j. 16). Mutta hän ei kutsunut vain miestään, vaan kaikkia kaupungin asukkaita.

30. Naisen todistuksella oli valtava vaikutus. Samarialaisia tuli joukoittain Jeesuksen luo. Kaupungissa oli käynyt samana päivänä kaksitoista apostolia, mutta he eivät olleet saaneet kansaa lähtemään mukanaan Jeesuksen luo. Heitä käytettiin toisissa tilanteissa. Tuona päivänä Jumala käytti herätyssaarnaajana vastakääntynyttä syntistä naista.

 

Sivun alkuun

©2019 maailmapelastuis - suntuubi.com