Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Johanneksen evankeliumi, luku 5:31.

Jeesuksen todistajat

"Jos minä itse todistan omasta puolestani, todistukseni ei ole pätevä.

32. Minun puolestani todistaa toinen, ja minä tiedän, että se todistus, jonka hän minusta antaa, on pätevä.

33. Te lähetitte Johanneksen luo lähettiläitänne, ja hän todisti totuuden puolesta.

34. En minä kuitenkaan ota ihmiseltä todistusta vaan sanon tämän, että te pelastuisitte.

35. Hän oli palava ja loistava lamppu, mutta te tahdoitte vain hetken iloita hänen valostaan.

36. Minulla on todistus, joka on painavampi kuin se, jonka Johannes antoi: teot, jotka Isä on uskonut minun täytettävikseni. Ne teot, jotka minä teen, todistavat minusta, että Isä on minut lähettänyt.

37. Myös Isä, joka on minut lähettänyt, on todistanut minusta. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen hahmoaan,

38. eikä hänen sanallaan ole teissä pysyvää sijaa, sillä te ette usko häntä, jonka Isä on lähettänyt.

39. Te tutkitte Kirjoituksia, koska luulette, että teillä on niissä iankaikkinen elämä, ja juuri ne todistavat minusta.

40. Silti te ette tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän.

41. En minä ota vastaan kunniaa ihmisiltä.

42. Minä kyllä tunnen teidät: teissä ei ole Jumalan rakkautta.

43. Minä olen tullut Isäni nimessä, mutta te ette ota minua vastaan. Jos joku toinen tulee omissa nimissään, hänet te otatte vastaan.

44. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee ainoalta Jumalalta?

45. Älkää luulko, että minä syytän teitä Isän luona. Teidän syyttäjänne on Mooses, johon te olette panneet toivonne.

46. Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte minuakin, sillä minusta hän on kirjoittanut.

47. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te voisitte uskoa minun sanojani?" 

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 5:31-47)

 

31. "Minä itsestäni" on painokas. Jos Jeesus olisi ollut vain ihminen, niin kuin vastustajat uskoivat, hänen oma todistuksensa olisi ollut arvoton.

32. "Toinen" ei ollut Johannes Kastaja. Jeesus mainitsi Johanneksen todistuksen, jj. 33-36, ihmisen todistuksena. Nyt hän puhui Isän todistuksesta, j. 37. Vrt. 8:13-16. Jeesus ikään kuin halusi tällä sanoa, että hänen arvionsa itsestään oli yhtä pätevä kuin hänen tuomionsa muista oli oikeudenmukainen. Kummassakaan tapauksessa tuomarina ei ollut hän, vaan Jumala.

33. Johanneksen tehtävä tässä maailmassa oli todistaa (1:7). Hän tunnusti itse olevansa vain ääni (1:23), mutta sellaisena hän julisti, että Jeesus on Jumalan Karitsa (1:29). Hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä (1:33), hän on Jumalan Poika (1:34). Kukaan muu kuin Jumalan Poika ei voi olla Jumalan Karitsa, eikä kukaan muu voi kastaa Pyhällä Hengellä. Johannes toi esiin totuuden Jeesuksesta.

34. Jeesus tiesi, ettei minkäänlainen inhimillinen todistus riittänyt hänen arvovaltansa ja Raamatun todistuksen vahvistamiseen. Vain Isä ja ne teot, jotka hän oli antanut hänen suoritettavakseen, saattoivat antaa vakuuden. Mutta inhimillinen todistaja voi auttaa toisia uskomaan ja merkitä siten paljon. Jeesus ei vedonnut Johannekseen saadakseen väitteensä vahvistetuksi. Hänen tarkoituksensa oli aivan toinen. Hän sanoi tämän, jotta hänen kuulijansa pelastuisivat. Johanneksen todistusta ei tarvinnut Jeesus vaan kansa. Jumala lähetti sanansaattajan Poikansa edellä tasoittamaan tietä, niin että hänen pelastustyönsä otettaisiin vastaan.

35. Johannes oli todistanut uskollisesti hänestä, joka tuli hänen jälkeensä. Nyt Jumalan Poika todisti edelläkävijästään. Jos tunnustamme Jeesuksen ihmisten edessä, Jeesuskin tunnustaa meidät taivaallisen Isänsä edessä. Johanneksen persoona ja työ olivat Jumalan "valoa" Israelissa. Jos hänen valoonsa olisi suhtauduttu vakavasti, ihmiset olisivat uskoneet Jeesukseen. Ne, jotka halusivat vain vähän aikaa iloitella hänen valossaan, muistuttavat niitä, joiden kohdalla siemen kylvettiin kallioperälle (Matt 13:20-21). Vain sellaisella, jonka usko perustuu jumalalliseen todistukseen, on oikea usko.

36. Jeesuksen teot puhuivat selvää kieltään. Esim. sokean silmien avaaminen oli ilmeinen Messiaan tunnusmerkki (Jes 35:5). Evankelista Johannes kertoi Jeesuksen ihmeistä juuri osoittaakseen, että tämä oli Messias (20:30-31). Hengen voimassa tehdyt ihmeet ovat usein avanneet tietä evankeliumille. Teot todistavat aina jotakin, oli ne tehty Herrassa tai muuten.

37. Isä itse todisti useita kertoja. Hän sanoi selvästi, että Jeesus oli hänen Poikansa. Hänen syntyessään enkelit tulivat Beetlehemiin julistamaan, että Messias oli syntynyt (Luuk 2:11). Kun Johannes kastoi hänet, Isä puhui taivaasta (Matt 3:17), mutta ne, joille Jeesus nyt puhui, eivät ilmeisesti olleet silloin paikalla. Ja kirkastusvuorella ääni kuului jälleen (Mark 9:7). Ks. myös Joh 12:28-30 ja 1 Joh 5:9-10.

38. Mikä tärkeä todistaja Isä olikaan. Mutta jakeeseen 47 saakka Jeesus luettelee vastustajilleen »ei»-lauseita (jj. 40,42,43,44,47), jotka korostavat heidän kielteistä suhtautumistaan Isän lähettämään Vapahtajaan. Hän tuli omiensa luo, mutta nämä eivät ottaneet häntä vastaan (1:11). Tämä ensimmäinen ei-lause selittää kaikki muut ja on niiden syy. Jumala oli puhunut todistaen Jeesuksesta, mutta Jumalan sana ei saa sijaa uskottomissa sydämissä. Siksi ei Kristusta hyväksytä. Jumalan sanan hylkääminen on sekä epäuskon merkki että sen syy.

39. Viimeinen Jeesuksen mainitsema todistaja, "kirjoitukset", on tärkein. Johannes on kuollut. Jeesuksen maan päällä tekemät teot kuuluvat historiaan. Samaa voidaan sanoa niistä todistuksista, joita Isä antoi Jeesuksen maallisen elämän aikana. Mutta Raamattu puhuu vieläkin. Pietari, joka oli kuullut Isän todistuksen Pojastaan pyhällä vuorella, korostaa profeetallisen sanan merkitystä (2 Piet 1:18-19). "Te tutkitte (ereunate)" on toteamus, mutta on mieluimmin luettava imperatiiviksi: tutkikaa! Kyllä he lukivat kirjoituksia, mutta eivät halunneet nähdä niissä Jeesusta. Edelleen Jeesus tahtoi sanoa: Olette oikeassa, kun teillä "mielestänne" on iankaikkinen elämä kirjoitusten kautta. Mutta kuka teille antaa elämän?

40. Todisteita ei puuttunut, mutta he eivät halunneet ottaa vastaan Jeesusta. Sen tähden kirjoitusten tutkiminenkin oli heidän osaltaan turhaa.

41. Jeesus vakuutti tässä jumalallista täysivaltaisuuttaan. Hän ei tavoitellut ihmisten suosiota, kuten hänen vastustajansa, jotka eivät voineet uskoa häneen, sillä hän poikkesi täysin heidän kaavoistaan. Jeesuksen kunnia ja kirkkaus perustuivat hänen sisäiseen suhteeseensa Isään.

42. Tyrmistyttävällä voimalla Jeesus paljasti vastustajiensa tekopyhyyden. He vaikuttivat niin innokkailta Jumalan asian ajajilta, mutta Jeesusta he eivät pystyneet pettämään. Hän tiesi, mitä hurskaan naamion takana oli. Vrt. 2:24. He sanoivat rakastavansa Jumalaa, mutta päinvastaista todisti jo se, että he pitivät tärkeämpänä omaa sapattikäsitystään kuin ihmisen terveeksi tulemista.

43. Jos heillä olisi ollut oikeaa rakkautta, he olisivat ottaneet vastaan todistuksen Jeesuksesta. Kun he nyt eivät tehneet niin, he olivat alttiita mille tahansa väärälle opetukselle. Kristuksen hylkääminen raivaa tietä antikristukselle.

44. Ihmisten kunnian tavoittelu estää etsimästä Jumalan kunniaa. Jumalaa kunnioitamme antamalla hänen pelastaa itsemme ja palvelemalla häntä Herrana. Vrt. 12:43.

45. Jos he johonkin uskoivat, niin ainakin Moosekseen ja hänen kirjoituksiinsa. Juutalaiset, joiden kanssa Jeesus tässä puhui, olivat tarvittaessa valmiit vaikka kuolemaan Mooseksen lain tähden. Nyt Jeesus sanoi, että nämä heidän niin suuresti arvostamansa kirjoitukset olivat itse asiassa syytöksiä heitä vastaan. Isä on antanut kaiken tuomion Pojalle (j. 22), mutta Pojan tehtävä ei ole syyttää ketään Isän edessä. Se ei olisi tarpeenkaan, sillä Mooses on jo syyttänyt heitä.

46. He panivat toivonsa Moosekseen, mutta eivät uskoneet, mitä hän sanoi! Heidän suurin etuoikeutensa koitui heidän tuhokseen. Heillä oli tieto, mutta he eivät käyttäneet sitä. Niin se tuli heille tuomioksi eikä pelastukseksi. Sekä Pietari että Stefanus lainasivat Mooseksen sanoja Messiaasta 5 Moos 18:18 s.

47. Ne, jotka hylkäsivät Kristuksen "sanat" eivät todellisuudessa myöskään uskoneet Mooseksen "kirjoituksia". Hänen kirjoituksensa nimittäin puhuivat Kristuksesta (j. 46).

 

Sivun alkuun 

©2019 maailmapelastuis - suntuubi.com